Sinikotkien historia
Partiopoikalippukunta Turun Sinikotkat perustettiin vuonna 1937. Perustaja ja ensimmäinen lippukunnanjohtaja Unto Mättö muistelee alkuaikojen tapahtumia näin:
"Olin juuri muuttanut Turkuun ja mietin mihin lippukuntaan liittyisin mukaan, jotta voisin jälleen toimia partiossa. Tapasin kirkkoherra M. Savelaisen ja kerroin hänelle huoleni. Häneltä sain kehoituksen perustaa lippukunnan Turun Tuomiokirkkoseurakuntaan, täällä kun sellaista toimintaa ei vielä ollut. Oli syksy 1937 ja poikien rippikoulu oli alkamassa. Sain luvan kertoa rippikoulupojille partiosta ja siihen liittyvästä toiminnasta. Sovimme, että ne joilla on innostusta asiaan tulisivat luokseni keskustelemaan. Odotin eräänä iltana jännittyneenä - 8 poikaa tuli. Puhuimme tietenkin partiosta ja päätimme perustaa lippukunnan, jonka nimeksi tuli Turun Sinikotkat. Tämä tapahtui 24 p:nä syyskuuta 1937. Nimi liittyy raamatun kohtaan (Jesaja 40.luku), "jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy".
Toiminta alkoi sitten ripeästi. Vartiojohtajille koulutusta, ensiapukurssi ja monet muut koulutustapahtumat seurasivat toisiaan. Kilpailut, retket ja leirit kuuluivat ohjelmaan, mm. Karjalan heimoleirille -38 lähellä Viipuria osallistui 6 poikaa. Usein pelasimme myös jalkapalloa Mikaelin Sinisiä vastaan, jotka kerran voitimme.
Suuri juhlapäivä lippukunnalla oli helatorstaina -38. Saimme tuolloin oman lipun, joka vihittiin käyttöön Turun Tuomiokirkossa. Lipun ompeli ja lahjoitti rva Anni Ahtola. Lippukunnan vanhempainneuvostoon kuuluivat A. Ahtola, M. Savelainen ja K. Santalahti."
Talvisodan syttyminen vaikeutti nuoren lippukunnan toimintaa, tuhoutuipa Eerikinkadun kolo ja vähäinen kalustokin eräässä pommituksessa. Sodan loppuvuosina toiminta alkoi taas elpyä, ja parin tilapäisen kolon kautta muutimme Aninkaistenkatu 1:seen, jossa "katiskana" tunnettu kolomme sijaitsi kymmenkunta vuotta. Vuonna 1952 Sinikotkissa oli jo 52 jäsentä ja kolme vartiota. 1955 perustivat Ilves-vartion pojat meripartio-osaston eli Sextantin. Viisikymmentä luvun lopulla oli taas edessä muutto, mutta seurakuntien uuden toimitalon valmistuttua pääsimme 1957 muuttamaan sen kellariin ja vuodesta 1960 lähtien olemme kokoontuneet nykyisessä paikassa Multavierunkadulla, Nuortentalon alakerrassa.
Neljäkymmentäluvulta lähtien olivat Sinikotkat tehneet retkiä Rymättylän Kunstenniemeen. Vuonna 1958 järjestettiin siellä ensimmäinen talvileiri. Aina käytiin tervehtimässä alueen ainoaa asukkia, torpassaan yksin asuvaa Alinaa. Saattoipa pienellä porukalla yöpyäkin hänen luonaan. Retkiä ja leirejä varten saatiin 1961 käyttöön ikioma Eräkämppä Kunstenniemen kärkeen. Nahkurikadulta uusien rakennusten tieltä pois puretusta talosta saatiin hirret ja poikien isät eli silloinen Pappakerho, nykyinen Mehto-vartio, kasasivat kämpän talkootyönä. Neljännesvuosisadan ajan kämppä oli erittäin aktiivisessa käytössä niin sudenpentujen kuin vartioikäistenkin puolesta, mutta sitten koitti aika, jolloin Eräkämppä ei enää ollut Eräkämppä. Autoteitten, katuvalojen, vesijohdon ja sähkökiukaan myötä alkuperäinen tunnelma on poissa, ja alettiin suunnittelemaan uutta Kotkanpesää.
Vuonna 1994 lippukunnan käyttöön saatu entisen lippukunnanjohtajamme, edesmenneen Lasse Larinkorven kesämökki Eräkämpän lähistöllä Kunstenniemessä on viime aikoina toiminut venekuntien retkien tukikohtana, mutta pienen kokonsa vuoksi se ei sovellu esimerkiksi sudenpentukäyttöön.
Lippukuntamme Tuki ry:n vuokra-alueella Kemiön Korsholmassa on kesä- ja talvileirejä järjestetty jo toistakymmentä vuotta. Uusin retkikohteemme on Iniön kunnassa, Åselholman saarella sijaitseva Kotkanpesä.